Aluevaaleissa ei äänestä veroista.  Seuraavan kerran äänestetään veroista runsaan vuoden kuluttua tulevista eduskuntavaaleista.  Aluevaalissa äänestetään sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamisesta, ja tämä on tehtävä valtion antaman rahoituksen, ohjauksen ja sote -lainsäädännön puitteissa.  Aluevaaleissa äänestetään koko Lapin hyvinvointialueen toimivuudesta, ei yksittäisten kuntien asioista.  Tämä on se asia, joka edellyttää sisäistämään sen ison muutoksen hallinnossa, työkulttuurissa ja palveluiden mahdollisimman laadukkaassa ja vaikuttavassa tuotannossa.  Ajattelumallia on uudistettava! 

Tästä kaikesta edellä mainitusta johtuu, ettei vaalilupauksilla tai tiukkaan lukkoon lyödyillä tavoitteilla kannata kovinkaan rehvastella.  Realiteetit on tunnistettava, kaikkia kaikille julistukset tulee unohtaa.  Ehdokkaiden mielipiteitä saa ja pitääkin kuunnella ja ottaa niitä huomioon, mutta on pidettävä mielessä, että tulevan aluevaltuuston tärkeimmät päätökset tehdään jo tänä vuonna ja niiden perusteet lähtevät kokonaisuudesta, Lapin hyvinvointialueen mahdollisimman laadukkaasta ja taloudellisesti järkevästä toiminnasta.  Tämä on se iso muutos, johon aluevaltuustoon valittujen edustajien on perehdyttävä tarkkaan.   On hyvä, että aluevaltuustoon valitaan myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta järjestelyn poliittinen luonne on ominaisuus, joka kuuluu hyvinvointialueen valtuustoon.  Siellä tehdään arvovalintoja.

Äänestyspäätös on jokaisella oma, tämä kuuluu demokratiaan.  Muutosvastarintaista, vain omaan kuntanapaan tuijottavaa ja mahdollisesti tuhlailevaa ehdokasta ei nyt kannata äänestää.  Onko näillä ominaisuuksilla kuvattuja ehdokkaita sitten ehdolla olenkaan?  Tätä on jokaisen äänestäjän uteliaasti tutkailtava.  Kun ollaan ison muutoksen edessä eivät edellä kuvatut ominaisuudet sovi kuvaa.  Mielestäni Lapissa on hyviä ehdokkaita kosolti.  Uskon, että aluevaltuustosta tulee tämän ison muutoksen hallitseva yhteistyökykyinen elin.  Monet aluevaltuustoon ehdolla olevat ovat hankkineet kannustimet kuntapolitiikassa niin luottamustehtävissä kuin viranomaisina, sote –ammattilaiset työnsä kautta.  Siis soisi, että vankkaa poliittista kokemusta ja myös ammatillista osaamista ja kokemusta on pelissä.   

Äänestäjien voimakkain kriteeri äänestää jotain ehdokasta on se, että ehdokas on kotikunnasta.  Tämä on tietenkin ymmärrettävää, kun tilanne on niin uusi.  Aluevaltuustoon valittujen edustajien ei tätä kotikuntariippaa tule aluetasolle voimakkaana viestinä viedä.  On opittava uuteen!

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtinen totesi aiheesta laittamattomasti, ”Himoverottajalle tai velkarahalla mällääjälle ei uusissa aluevaltuustoissa ole käyttöä.”  Se, että onko toteamus osuva juuri näiden vaalien alla, jääköön jokaisen harkittavaksi.  Sanomaa siinä kyllä kosolti on.  Aluevaaleissa ei todellakaan äänestetä veroista.

Siis äänestämään!  Se on demokratiassa tärkeintä!

Martti Kankaanranta, aluevaaliehdokas numerolla 267

Mennyt kehitys ei Lapin tulevan hyvinvointalueen kannalta ole häävi. Uskoa uudistukseen tulee tästä huolimatta valaa.

Ikääntyvien määrän hyvin merkittävä lisääntyminen ja huimasti kehittyvä lääketiede lisää kustannuspaineita sote –palveluiden tuottamisessa.  Lähtökohdat eri hyvinvointi-alueilla ovat tässä asiassa erilaiset, samoin tuleva kehitys.  Hyvinvointialueiden kovasti eriytyvä kehitys tässä asiassa saattaa muodostua ongelmalliseksi.  Se miten hyvinvointialueet onnistuvat uudistuksen johtamisessa ja muutoksen hallinnassa, vaikuttaa eri alueiden kehitykseen.

Tulevaisuuden kustannuspaineet ovat niin merkittävät, että kaikki kivet on käännettävä.  Terveyden ja hyvinvoinnin arvostaminen ja tapaturma-alttiuden pienentäminen, sekä kehittyvä terveydenhuolto ja hoiva ovat yhdessä kustannuspaineita pienentämässä.  Hyvää ja lupaavaa kehitystä terveyden hyväksi on tapahtunut syömisessä, juomisessa ja liikunnan hyvinvointia korostavassa vaikutuksessa.  Suomalainen viinakulttuuri alkoi laimentua jo ennen alkoholittomien oluiden suosiota.  Vuodesta 2008 alkoholin keskimääräinen kulutus on laskenut viidenneksen, haitat kolmanneksen.  Tutkijat selittävät, että muutoksen taustalla vaikuttaa kaksi megatrendiä: terveys ja hyvinvointi, siis olet mitä syöt ja juot.  Hyvää kehitystä kaikkinensa!

Hyvää ja tiivistyvää kehitystä tulisi tapahtua myös julkisten ja yksityisten sote palveluntuottajien välillä.  Tulevassa uudistuksessa julkisen ja yksityisen sektorin työnjako tulee olla järjestettävissä mahdollisimman hyvin.  Lopputuloksena laatu paranee, mikä parantaa palveluiden vaikuttavuutta.  Toimiva monituottajamalli ottaa huomioon lappilaisten pk-yritysten osaamisen hyödyntämisen palveluiden tuotannossa.  Tässä tarkoitan ensisijaisesti paikallisia/alueellisia pk-yrityksiä, enkä niinkään hurraa kansainvälisille terveysalan suuryrityksille.

On ymmärrettävä, että julkinen ja yksityinen toimivat eri säänöillä ja mallilla.  Yksityisen pitää olla tehokas, jotta pysyy mukana kilpailussa.  Kilpailu pitää hinnat kurissa, luo vaihtoehtoja ja innovatiivisuutta.  Julkisen ei tarvitsekaan olla tehokas ja se toteuttaa sellaista, mihin yksityinen ei välttämättä pysty.  Tässä yhteydessä esimerkiksi kelpaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen, vastuu siitä. 

Sote –palveluiden järjestämisen vastuu kuuluu suomalaisen verotuskäytännön mukaan julkiselle sektorille, koska varat kerätään ihmisten työsuorituksista veroina ja sosiaalimaksuina, sekä yritysveroina.  Varat tulevat kaikki yritysten kassoista, mistäpä muusta.  Julkista sektoria ohjaa byrokratia ja kova legitimiteettivaatimus eli kansalaisten velvollisuudentunto järjestelmää ja sen sääntöjä kohtaan.  Tämä on pidettävä mielessä myös, kun verrataan yksityisiä ja julkisia toimijoita.  Markkinatalouden pelisäännöt suomalaiset ovat pitkälle hyväksyneet.  Tämä on luonut Suomeen vakautta ja mahdollistanut hyvinvointiyhteiskunnan.  Mutta kallishan julkinen sektori on pyörittää, ja kun säästöjä pyritään saamaan aikaan, nurinaahan siitä tulee.  

Edellä mainittujen sote -palveluiden järjestämisessä on töiden uudelleenorganisoimisen kannalta iso ja haastava urakka.  Uutta ajattelua ja johtajuutta tarvitaan tässä työelämän rajussa muutoksessa, jotta rahat riittävät.  Avainasemassa tässä uudistuksessa ovat nuoret niin työntekijöinä kuin yrittäjinä, nuoret, jotka ovat oivaltaneet uuden teknologian tuomat uudistusvaatimukset organisaatioihin ja uudenlaisen yhteistyön tarpeen.  Tiedolla johtaminen on se taikasana, joka kuuluu tämän ison uudistuksen onnistumiseen oleellisesti.  Se muuttaa työkulttuureja.  Asiat tehdään tehokkaammin ja keskitytään oleelliseen.  Näin palveluja parannetaan, ei sillä, että sitkeästi pysytään vanhoissa malleissa ja annetaan muutosvastarinnalle periksi.

Martti Kankaanranta, aluevaaliehdokas, Tornio, KOK

PS.  Kun vaaleissa numeron 267 pyöräytät, kannatat näitä ajatuksiani! Jos nämä ajatusjuoksut eivät sovi pirtaasi niin äännestä jotain muuta, mutta äänestä, se on tärkeää!

Vastaan, että samaa mieltä.  Ei siis pitäisi kasvattaa.  Miksi vastasin näin -pohdintaa?

Koska painopiste on toiminnan kehittämisessä, mutta...

 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa painopiste on julkisten palvelujen kehittämisessä.  Ainakin tämä on ollut tarkoitus.  Uudistuksen tarkoitus on saada ihmiset hoitoon, joten toiminnan organisoimisessa tämän tarkoituksen tulee olla tähti, ei hallinnon.  Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio ja kunnat rahoittavat verovaroilla. Hyvinvointi-palveluja voi kuitenkin tuottaa sekä julkinen toimija että yksityinen toimija.  Kun uudistuksen painopiste on kehittämisessä, varhaisessa puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä, sekä julkisen ja yksityisen sektorin onnistuneessa työnjaossa ei sote -uudistuksen tulisi lähtökohtaisesti kasvattaa menoja.  Mutta palkkojen harmonisointi niitä kyllä kasvattaa.  Menokuri ei tältä osin toteudu.  

Ikääntyvien kasvu ja lääketieteen huima kehitys luo tulevaisuudessa kustannuspaineita

Sote –uudistuksen vaikutus palveluiden kustannustehokkuuden paranemiseen on lähes välttämättömyys ja myös yksi sen tavoitteista, koska tästä uudistuksesta huolimatta ikääntyvien ihmisten määrän voimakas kasvu ja lääketieteen huima kehitys kasvattavat menoja.  Tämä kehitys tulee olemaan todella kova haaste kansantaloudelle ja veronmaksajille.  Yhteinen tavoite tästä eteenpäinkin lienee se, että tarjotaan laadukkaita palveluja ennen mainituista kustannuksia nostavista kehitystrendeistä huolimatta.  Tämä tavoite ja sen toteuttaminen tarkoittaa samalla sitä, että verorasitusta ollaan valmiita nostamaan.  Tällainen kehityssuunta on kyllä muissakin länsimaissa samansuuntaista.  

Palkkaharmonisointi vaikuttaa kustannuspaineisiin

Sote –uudistuksessa samoin kuin pelastustoimen alueellistamisessa on eräs kustannuksia lisäävä asia, eli kun siirrytään isompiin työnantajayksiköihin, palkkoja aletaan harmonisoida periaatteena samasta työstä sama palkka.  Palkat eivät kuitenkaan jousta harmonisoimisessa alas, vaan säännönmukaisesti ylös.  Valmistelussa tämän vaikutus kustannuksiin on arvioitu muutamaksi sadaksi miljoonaksi.  Tästä tullaan vääntöä työmarkkinapöydässä vielä käymään.

___________________________________

 Digi- ja etävastaanotoilla voidaan korvata terveys- ja sosiaalihuollon lähipalveluja? 

Vastasin, että samaa mieltä.  Olisin vastannut, että täysin samaa mieltä, mutta pohdinta ihmisten digivalmiuksista ei siihen ihan riittänyt.

Perustelut:

Sote-palveluiden järjestämisessä on töiden uudelleenorganisoimisen kannalta iso ja haastava urakka.  Ei vähiten siksi, että yhteiskunnassa, myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, sairaaloissa ja hoitolaitoksissa uusi teknologia ja digitalisaatio kehittyvät samanaikaisesti kovaa tahtia.  Uutta ajattelua ja johtajuutta tarvitaan tässä työelämän rajussa muutoksessa, jotta rahat riittävät. 

Avainasemassa tässä uudistuksessa ovat nuoret niin työntekijöinä kuin yrittäjinä, nuoret, jotka ovat oivaltaneet uuden teknologian tuomat uudistusvaatimukset organisaatioihin ja uudenlaisen yhteistyön tarpeen. Tulevassa uudistuksessa julkisen ja yksityisen sektorin työnjako on järjestettävä mahdollisimman hyvin, jotta lopputuloksena laatu paranee.  Tällainen kehitys parantaa palveluiden vaikuttavuutta. Toimiva monituottajamalli ottaa huomioon lappilaisten pk-yritysten osaamisen hyödyntämisen palveluiden tuotannossa.

Tässä kokonaisuudistuksessa on luonnollisesti tiedostettava myös se, ettei kaikilla oletarvittavia digi-valmiuksia, eikä kaikilla edes mielenkiintoa tai valmiutta perehtyä asiaan.  Tekniikka ja tavat toimia kehittyvät kaikesta huolimatta.  On huolehdittava myös siitä, ettei palvelutarjonnassa ja niiden saatavuudessa synny uuden teknologian yleistyessä väliinputoajia.

Jos näissä pohdinnoissa mielipiteemme sopivat jotenkin samoille kalkkiviivoille, äänestä numeroa 267, siis jos et ole itse ehdolla.  267:lle annettu ääni menee henkilölle, joka asuu Tornion Vojakkalassa, reissunsa maailmalle tehnyt, nostaa työeläkettä ja toimii osa-aikaisena yrittäjänä ja kirjailijana.  Nyt äänestäminen on tärkeämpää kuin koskaan!

Voit myös tutustua tekemisiini ja blogeihini kotisivuillani www.marttikankaanranta.fi  

Muutaman tunnin kuluttua vuosi vaihtuu.  Toivotaan, että siitä tulee meille kaikille parempi ja koronapiru hellittää.  Hyvää Uutta Vuotta!

Martti Kankaanranta

_____________________

Kuva: Pixabay

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa palveluista vastaa vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialue, meillä täällä Lapin maakunta, kun mainittuun vuoteen asti palveluista ovat vastanneet kunnat ja kuntayhtymät.  Näin on eduskunta päättänyt.  Uudistuksen jälkeen maakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan vaaleilla 23. tammikuuta ensi vuonna, päättää millaisena hyvinvointialue laitetaan alulle, sopii palvelurakenteesta ja hyvinvointi-strategiasta.  Valtion ohjaus ei kuitenkaan jätä paljon liikkumavaraa.  Sote -lain kehykset ovat tiukat ja varat määritellään ennalta, joten maakuntavaltuuston päätösvalta voi ainakin alussa jäädä vähäiseksi.  Joten maakuntavaalikampanjoissa eri puolueiden ja ehdokkaiden vaalilupaukset tulee myös äänestäjien huolellisesti punnita.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa painopiste on julkisten palvelujen kehittämisessä.  Ainakin tämä on ollut tarkoitus.   Uudistuksen tarkoitus on saada ihmiset hoitoon, joten toiminnan organisoimisessa tämän tarkoituksen tulee olla tähti, ei hallinnon.  Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio ja kunnat rahoittavat verovaroilla.  Hyvinvointipalveluja voi kuitenkin tuottaa sekä julkinen toimija että yksityinen toimija. Palveluja ovat muun muassa: - sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus, - avoterveydenhuollon palvelut, - sairaalapalvelut, - suun terveydenhuolto, - mielenterveys- ja päihdepalvelut, - lastensuojelu, - vammaispalvelut, - ikäihmisten asumispalvelut, - kotihoito.  Yleisesti pohditaan, että uudistuksen jälkeen päätöksenteon etääntyminen saattaa vaikuttaa kielteisesti, jos toimintoja keskitetään liikaa maakuntakeskukseen.  Tässä on pidettävä mielessä, että julkisen sektorin toimintaa ohjaa byrokratia ja kova legitimiteettivaatimus eli kansalaisten velvollisuudentunto järjestelmää ja sen sääntöjä kohtaan. 

 Edellä mainittujen palveluiden järjestämisessä on töiden uudelleenorganisoimisen kannalta iso ja haastava urakka.  Uutta ajattelua ja johtajuutta tarvitaan tässä työelämän rajussa muutoksessa, jotta rahat riittävät. Avainasemassa tässä uudistuksessa ovat nuoret niin työntekijöinä kuin yrittäjinä, nuoret, jotka ovat oivaltaneet uuden teknologian tuomat uudistusvaatimukset organisaatioihin ja uudenlaisen yhteistyön tarpeen.  Tulevassa uudistuksessa julkisen ja yksityisen sektorin työnjako on järjestettävä mahdollisimman hyvin.  Lopputuloksena laatu paranee, mikä parantaa palveluiden vaikuttavuutta.  Toimiva monituottajamalli ottaa huomioon lappilaisten pk-yritysten osaamisen hyödyntäminen palveluiden tuotannossa.

Oppilaitokset ja korkeakoulut kaipaavat ajankohtaista tietoa siitä, mitkä ovat organisaatioiden digitalisaation strategiset näkemykset ja suunnitelmat tulevaisuuteen.  Missä mennään sote –uudistuksessa Lapissa tässä asiassa?  Terveydenhoitoalalla yleistyvät automatisoidut ratkaisut ja teknologian käyttö nopeaa vauhtia.  Teknologiset välineet yleistyvät niin sairaaloissa, kotihoidossa, palvelutaloissa/hoivakodeissa, joten tähän tarvitaan tietoteknisten perustaitojen ja teknisten laitteiden koulutusta jo opiskeluaikana sekä työelämässä oleville ja työelämän ulkopuolella oleville. 

Mikäli sote –uudistus tapahtuu koronapandemian- ja kiireettömien hoitojen lykkäysympäristössä, tuonee tällainen tilanne ylimääräiset paineet uudistuksen toteuttamiselle ja sen liikkeellelähtöön.  Yhtälö on kaikkinensa haastava!

Martti Kankaanranta, aluevaaliehdokas

(Artikkeli on julkaistu Kotikulmilta lehdessä 29.12.2021)

_________________________________________

Aluevaalit on erittäin merkittävä asia suomalaisessa yhteiskunnassa.  Ensi vuoden tammikuun 23. päivänä valitaan vaaleilla aluevaltuuston jäsenet, joiden tehtävä on päättää hyvinvointialueellaan, täällä Lapissa Lapin hyvinvointialueen (maakunta) sosiaali- ja terveysasioiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.  Näin sosiaali- ja terveysasiat ja pelastuspalvelu siirtyvät kuntien hallinnosta maakuntavaltuuston hallinnointiin.  Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyy liikkeenluovutuksilla koko Suomessa 173 000 ja Lapissa arvion mukaan noin 7 500 sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstöä kunnista ja kuntayhtymistä.  Tällöin syntyy tarve harmonisoida palkkoja, kun vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee.  Tämä lisännee kustannuksia, koska palkat eivät hevin jousta alaspäin, vaan pääsääntöisesti ylöspäin.

Muutos on suuri ja koskee kansalaisia ja kuntia monella tavalla.  Varsinkin Lapin maantieteellisesti laajalla alueella on merkittävää miten palvelut saadaan tuotettua optimaalisesti ja tasapuolisesti, sekä kohennetaan niiden saatavuutta.  Lisämausteena täällä on kahden keskussairaalan malli.  Arvata saattaa, että tästä järjestelystä maakuntavaltuutettu-ehdokkailla eri puolella Lappia lienee kahdenlaista mielipidettä.  Mutta vielä myös valtiolla on tässä sormet pelissä.

 Maakuntavaltuusto päättää sairaaloiden rahoituksesta ja jopa niiden sijainnista.  Muun muassa seuraavia kysymyksiä herää: Säilyykö pieni ja syrjäinen terveyskeskus?  Saako lääkäriin yhteyden videopuhelulla?  Lisätäänkö rahaa nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn?  Riittävätkö rahat kaikkeen tarpeelliseen? Kysymyksiä on paljon ja ratkaisuja on tehtävä.  Uudistuksen tarkoitus on saada ihmiset hoitoon, joten toiminnan organisoimisessa tämä tarkoitus tulee olla tähti, ei hallinnon.

Rahat tulevat alkuvaiheessa valtion pussista ja osin asiakas- ja käyttömaksuista. Tosiasiassa käytettävissä olevien rahojen riittävyys, valtion ohjaus ja lainsäädäntö rajaa maakunta-valtuuston päätösvaltaa.  Jossain vaiheessa rahoitus hyvinvointialueen palvelujen ylläpitämiseen tapahtunee uudesta verotasosta, maakuntaverosta, sen tultua voimaan.  Lopullista päätöstä maakuntaverosta ei ole kuitenkaan vielä tehty. Koko maan tasolla rahoituksen pohjan muodostavat kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien kustannukset.

Sote -uudistuksessa painopiste on julkisten palvelujen kehittämisessä. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio ja kunnat rahoittavat verovaroilla. Palveluita voi tuottaa julkinen toimija tai yksityinen toimija. Näitä ovat muun muassa: - sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus, - avoterveyden-huollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja), - sairaalapalvelut, - suun terveydenhuolto, - mielenterveys- ja päihdepalvelut, - lastensuojelu, - vammaispalvelut, - ikäihmisten asumispalvelut, - kotihoito.  On mahdollista, että uudistuksen jälkeen päätöksenteon etääntyminen vaikuttaa kielteisesti.  Näin ei tietenkään soisi missään määrin käyvän.

Edellä mainittujen palveluiden järjestämisessä on töiden uudelleenorganisoimisen kannalta iso ja haastava urakka.  Uutta ajattelua ja johtajuutta tarvitaan tässä työelämän rajussa muutoksessa, jotta rahat riittävät. Avainasemassa tässä uudistuksessa ovat nuoret niin työntekijöinä kuin yrittäjinä, nuoret, jotka ovat oivaltaneet uuden teknologian tuomat uudistusvaatimukset organisaatioihin ja uudenlaisen yhteistyön tarpeen.  Julkisen sektorin toimintaa ohjaa byrokratia ja kova legitimiteettivaatimus eli kansalaisten velvollisuudentunto järjestelmää ja sen sääntöjä kohtaan.  Paineet kohdistuvat julkiseen sektoriin, sen mitoitukseen, sen uudistamiseen.  Yksityisellä puolella on muutosta käyty läpi ja rakennemuutos on pitkällä.  Tulevassa uudistuksessa julkisen ja yksityisen sektorin työnjako on järjestettävä mahdollisimman hyvin.  Parhaimmillaan julkinen toimija oppii yksityiseltä toimijalta ja päinvastoin.  Lopputuloksena laatu paranee, mikä lisää palveluiden vaikuttavuutta.

Nobelisti Bengt Holmströmin mukaan organisaatioteoria, jonka mukaan byrokratia on ensisijaisesti ratkaisu vaikeisiin ongelmiin, joihin yksityissektori ei löydä hyviä ratkaisuja pätee.  Yksityisen sektorin organisoitumisen ja tehokkuuden mallia ei voi siirtää sellaisenaan julkiselle sektorille. Julkinen sektori ei siis ole tehoton eikä sen tarkoitus ole lähtökohtaisesti olla tehokas, vaikka on kallis pyörittää. Toisaalta julkisen ei pidä ryhtyä sellaiseen, jonka yksityinen sektori hoitaa.  Markkinatalouden tärkein piirre on antaa vaihtoehtoja ja seurauksena on kilpailu.  Uudistuksen tarkoitus on saada ihmiset hoitoon, joten toiminnan organisoimisessa tämän tarkoituksen tulee olla tähti, ei hallinnon.

Kun tämä iso palveluiden uudelleenjärjestäminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla ja muutos hallitaan, on meillä mahdollisuus rakentaa menestyvä Lappi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä.

Martti Kankaanranta

ehdolla maakuntavaaleissa